Elokuussa käväisin pitkästä aikaa suosikkiravintolassani koko Suomessa, eli Tampereen panimoravintola Plevnassa. Paikkahan on puitteiltaan ihan huikea ainakin tällaiselle vanhanaikaista tavernatyyliä arvostavalle kaverille ja erityisen mielenkiintoisen siitä tekee oma panimo, jonka tietynlaiseksi lippulaivaksi on muodostunut heidän oma imperial stoutinsa Siperia. Tämä oli tietenkin yksi niistä oluista, joista olin jo ennen maistamista kuullut paljon positiivista, ja kun se on tyyliltään vielä imperial stout, niin odotukset olivat todella korkealla. Paikan päällähän Plevnan oluet ovat kuuleman mukaan parhaimmillaan, joten eikun maistamaan..
Plevna Siperia Stout 8% Imperial Stout
Olut on kauttaaltaan täysin musta. Ruskeaa vaahtoa on runsaasti ja se jää nätisti reunoille roikkumaan. Tuoksussa runsaasti paahteisuutta ja paljon sävyjä. Maultaan todella savuinen, hiukan marjainen, havuinen, ja lakritsinen. Paahteisuutta todella runsaasti. Suutuntuma kuiva ja erittäin täyteläinen. Jälkimaku katkeroinen ja
erittäin kuiva. Tasapainoinen, alko ei tunnu yhtään. Possun ja
vuohenjuustokastikkeen kera. Hanasta.
Kokonaisuudessaan yksi parhaista tähän mennessä. Monta kertaa suurin ennakko-odotuksin maistettu olut on joutunut tuottamaan pettymyksen, mutta ei tällä kertaa. Siperia oli juuri sitä mitä sen ajattelinkin olevan ja vielä hiukan enemmän. Eipä sitä turhaan ole valittu vuoden 2012 kotimaiseksi olueksi.
Tuoksu 7/10
Ulkonäkö 4/5
Maku 9/10
Suutuntuma 5/5
Yleistuntuma 18/20
Yhteensä 43/50
Olutopas
Plevnan oluet
Tästä belgioluesta olin kuullut etukäteen niin paljon kehuja, että pakkohan sitä oli kokeilla. Nautinnon tarjosi Hämeenlinnan ainoa olutravintolaksi itseään kutsuva pubi eli Birger. Hinta oli muuten suolaisin, mitä olen ikinä yhdestä oluesta maksanut... No, ehkä siihen on syynsä.
Rochefort 10 Quadrupel - 11,3% Belgia.
Runsas sileähkö vaahto joka jää pinnalle ohueksi kerrokseksi. Tumman ruskea, lähes läpinäkymätön. Viinimäinen ja marjainen tuoksu. Suklainen, yrttinen, makea, hiukan lakritsinen, pehmeä, hiukan pippurinen, aromatisoitu, kermainen, hedelmäinen, luumuinen. Todella moniulotteinen!
Suutuntuma on todella täyteläinen ja viinimäinen. Todella hienostunut ja tasapainoinen. Koostumus melkein hienompi kokemus kuin maku. Vivahteikas. Jälkimaku marjainen ja mausteinen. Huikea kokonaisuus, vaikka maku sinänsä ei itseä niin miellytäkään. Jokaisen olutharrastajan bucket listille ehdottomasti.
Tuoksu 8/10
Ulkonäkö 5/5
Maku 7/10
Suutuntuma 5/5
Yleisvaikutelma 17/20
Yhteensä 42/50
Olutopas
Mikäpä olisi parempi tapa aloittaa tämä blogi, kuin arvostelu siitä oluesta, joka itselleni aikoinaan lopullisesti sai aikaan sen ahaa -elämyksen, että oluiden maailmassa on muutakin kuin bulkkilagereita. Lisään arvostelun myös Hall of Fame -osioon sen nostalgia-arvon takia, vaikkei olut itsessään mikään aivan huikea olekaan.
Belhaven Scottish Stout - 7,0% Skotlanti. 0,5l.
Runsaahko ruskea
vaahtokukka, täysin musta. Paahteinen tummasävyinen tuoksu. Lakritsinen,
paahteisen maltainen, hiukan karamellinen ja kahvinen, marjainen,
suklainen. Makeutta sopivasti. Kuivahko. Suutuntuma täyteläinen ja
pehmeä, alko potkaisee sopivasti tässä ainoassa oikeassa versiossa eli
7%. Jälkimaku paahteinen, lakritsinen, katkerahko ja pitkä. Ei
lähelläkään parhaita stouteja (jopa ohut joihinkin muihin verrattuna),
mutta erittäin pätevä. Oli aikoinaan se ensimmäinen olut joka kunnolla
tutustutti oluiden maailmaan.
Tuoksu 7/10
Ulkonäkö 4/5
Maku 6/10
Suutuntuma 4/5
Yleistuntuma 14/20
Yhteensä 35/50
Olutopas
Alko
