Mikäpä olisi parempi tapa aloittaa tämä blogi, kuin arvostelu siitä oluesta, joka itselleni aikoinaan lopullisesti sai aikaan sen ahaa -elämyksen, että oluiden maailmassa on muutakin kuin bulkkilagereita. Lisään arvostelun myös Hall of Fame -osioon sen nostalgia-arvon takia, vaikkei olut itsessään mikään aivan huikea olekaan.
Belhaven Scottish Stout - 7,0% Skotlanti. 0,5l.
Runsaahko ruskea
vaahtokukka, täysin musta. Paahteinen tummasävyinen tuoksu. Lakritsinen,
paahteisen maltainen, hiukan karamellinen ja kahvinen, marjainen,
suklainen. Makeutta sopivasti. Kuivahko. Suutuntuma täyteläinen ja
pehmeä, alko potkaisee sopivasti tässä ainoassa oikeassa versiossa eli
7%. Jälkimaku paahteinen, lakritsinen, katkerahko ja pitkä. Ei
lähelläkään parhaita stouteja (jopa ohut joihinkin muihin verrattuna),
mutta erittäin pätevä. Oli aikoinaan se ensimmäinen olut joka kunnolla
tutustutti oluiden maailmaan.
Tuoksu 7/10
Ulkonäkö 4/5
Maku 6/10
Suutuntuma 4/5
Yleistuntuma 14/20
Yhteensä 35/50
Olutopas
Alko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti